Katariina Mannio

Jumalten juomaa, Theobroma cacao

Rauman merimuseon torni
9.6. - 28.8. 2021
Katariina Mannio
puupiirroksia

TEOSLUETTELO


Jumalten juomaa, Theobroma cacao


1. Jumalten juomaa, Theobroma cacao 2021 780 €


2. Hedelmien kuningas, Ananas comosus 2021 680 €


3. Valoa kohti, Andien ylängöt 2021 400 €


4. Viimeinen lahja, Villa Rica 2021 800 €


5. Verirahat, Tenochtitlán 2021 800 €


6. Yksinkertaista kauneuttaa I, Solanum tuberosum 2021 280 €


7. Tasapainoa hakemassa, Taivaansiivet 2021 – 


8. Pachamama palaa, Amazon 2021 900 €


9. Yhtenä päivänä, Vanilla planifolia 2021 500 €


10. Kasvu I, Zea mays 2021 380 €

 

TAUSTATIETOA


Kaakao – Theobroma cacao
Väli- ja Etelä- Amerikka, trooppiset metsät

theo – jumalten broma – ruoka

Kaakaopuu kasvaa tropiikissa, sen pikkuruiset kukinnot kasvavat suoraan puun rungosta. Hedelmien sisältämät kaakaopavut fermentoidaan ja jätetään kuivumaan aurinkoon, jauhetuista 
pavuista erotellaan kaakojauhe ja kaakaovoi. Yhdistelemällä näitä sokerin ja maidon kanssa saadaan suklaata. Suklainen juoma, chocolatl, jota asteekit nauttiivat seremonioiden ja juhlien yhteydessä ei oikeastaan muistuta tämän päivän kaakaota. Asteekit eivät käyttäneet maitoa tai tunteneet sokeria. Chocolatl oli väkevää ja usein maustettiu vaniljalla tai chilillä.

- Queetzalcoatl oli asteekkien palvoma sulkakäärmejumala, kuvio teoksissa 1, 5 ja 9
- Tenochtitlán oli asteekkivaltakunnan pääkaupunki
- Asteekit käyttiivät kaakaopapuja myös maksuvälineenä, raha todella kasvoi puussa!


Vanilja – Vanilla planifolia
Väli-Amerikka, nykyisen Meksikon alueen rannikot

Vanilja on kämmekkäkasveihin kuuluva loinen, joka elää puiden rungoilla. Se kukkii vuodessa vain yhden päivän ajan, jolloin sen pölyttää pieni Melipona-sukuun kuuluva mehiläinen. Eurooppalaisilla meni kymmeniä vuosia ennen kuin he ymmärsivät miksi vanilja ei tuota hedelmää uusilla viljelypaikoilla. (mm. Madagaskar, Indonesia, Bourbon-saaret) Melipona-suvun mehiläisiä tavataan vain Etelä-Amerikassa.
Kaikki viljellyt vaniljat pölytetään edelleen käsin, siitä seikasta ja pitkästä fermentointi- ja kuivausprosessista johtuu nk. aidon vaniljan kalleus.

- seremoniakirveen terät: kallo ja ihmisjaguaari, Vera cruz- kulttuuri teoksessa nro 4.
- Villa Rica, paikka johon espanjalainen konkistadori Hernán Cortés ensimmäisenä rantautui, kaupunki nimettiin oletettujen kulta-aarteiden mukaan
- viimeinen asteekkihallitsija Montezuma II tarjoili Hernán Cortésille tervetuliaislahjana vaniljalla maustettua kaakaota, tämän jälkeen hänet surmattiiin.

 

Ananas – Ananas comosus
Etelä-Amerikka, Brasilia. Paraguay, Parana-joki

Ananas on oikeastaan kimppu yhteen kasvaneita, kierteenä kohoavia hedelmiä. Ananaksen alkuperäistä kasvualuetta oli hankalin selvittää, nykyisen Brasilian ja Paraguayn alueella virtaavan Parana-joen rannat oli lähimmäksi päässyt arvio. Juuri ananaksen kasvatusyritykset Englannin viileässä ilmastossa johtivat 1700-luvulla kasvihuoneiden keksimiseen.

- Sulkapäähineet joita Amazonin alkuperäiskansat mm.Brasilian guaranit, Venezuelan ye´kuanat ja Ecuadorin kichwat käyttiävät vielä nykyäänkin, kuviot teoksissa 2. ja 8.
- Pachamama – Maaemo, Äiti maa Inkojen mytologian mukaan

 

Peruna – Solanum tuberosum
Etelä-Amerikka, Andien alue

Peruna on monivuotinen pensasmainen kasvi, jolla on syötävät mukulat. Onko mitään suomalaisempaa kuin kesäinen varhaisperuna tillillä ja voilla maustettuna? Inkat ovat viljelleet perunoita Andien rinteillä jo tuhansia vuosia sitten ja heidän mytologiansa mukaan olivat saaneet perunan lahjaksi itse äiti maalta – Pachamamalta. Sana peruna on johdettu ruotsin sanasta jordpäron – maapäärynä (ranskan pomme de terre, maan omena). Liekö sattumaa että suomen sanasta peruna löytyy myös Peru?

- hopeiset pienoisveistokset, mies- ja naisfiguurit teoksessa nro 6. ja Sachayhuamanin maavallin kuvio, Cuzco, Peru teoksessa 3. Inka-kulttuuri

 

Maissi – Zea mays
Väli- Amerikka, Meksikon alue, Balsas-joki, Etelä- Amerikka, Perun alue

zea – elämän antaja mays – äitimme

- yksivuotinen heinäkasvi, jolla on naaraspuoliset kukat ja urosheteet
Varmoja todisteita maissin luonnonvaraisesta versioista ei ole, mutta se on varmasti yksi maailman vanhimmista viljellyistä kasveista, riisin ja vehnän ohella. Maissia ovat viljelleet kaikki Etelä- ja Väli-Amerikan tärkeimmät korkeakulttuurit, tolteekit, asteekit, inkat ja mayat. Mayjojen luomiskertomuksen mukaan jumalat loivat ihmiset ensin savesta ja sitten puusta, molemmat yritykset epäonnistuivat ja puuihmisistä kehittyi tuntemamme apinat. Vasta 
jumalatar Xmucanen maissijauhoista muovailemat neljä ensimmäistä ihmistä onnistuivat.

- teoksen 10. jadeveistos maissinjumala, Hun hunahpu ja hallitsijan maissikuvioitu kultakruunu, Maya- kulttuuri

 

Taivaansiivet – Morpho 
Väli- ja Etelä-Amerikka, aina Meksikosta Amazonin alueelle

Maailman suurin päiväperhoslaji, siipien väli voi suurimmillaan olla 21 cm. Morphoperhosia on noin 75 eri alalajia. Teoksessa nro 7. on varioituna Isotaivaansiipien - Morpho Didius ja Mayataivaansiipien - Morpho Peleides kuvioita ja värejä. Siipien sini ei oikeastaan ole väripigmenttiä vaan muodostuu pinnan ainutlaatuisen rakenteen taittaessa valoa. Käyttämieni öljypohjaisten painovärien, JoopStoopin Bleu Forrer-värisävy oli varmaankin silti hyvä valinta tuota sinisyyttiä kuvastamaan, ainakin se houkutteli työhuoneeni kukkakärpäsiä jatkuvasti puoleensa. Parveksi kerääntyessään taivaansiipien välkkeen voi nähdä pienlentokoneesta asti Amazonin yllä lennettäessä. Vähäpäästöisempänä matkavinkkinä voin suositella Tukholmaa. Fjärillhuset Hagaparkenissa on ulospäin vaatimattoman näköinen kasvihuone, joka kätkee sisälleen ”vapaana” lenteleviä Amazonin perhosia ja muita eksoottisia eläimiä, kaloja, matelijoita ja haita.
Englantilainen Nathaniel Bagshaw Ward (1791-1868) kuljetti purjelaivoilla Etelä-Amerikan eksoottisia perhosia Lontooseen ylhäisön ihasteltavaksi. Matkalla hän huomasi että puukehikkoiseen lasilaatikkoon perhosten seuraksi laitetut kasvit eivät tarvinneetkaan kastelua vaan laatikko oli omavarainen pienoismaailma. Tämä keksintö, Wardin rasia - aloitti maailmanlaajuisen elävien kasvien kuljetuksen ja vaihdon. Perhoset kuten muutkin hyönteiset ovat luonnon indikaattoreita, ne reagoivat herkästi elinympäristön muutoksiin ja kertovat meille onko luonto tasapainossa. Perhosilla on täydellinen muodonvaihdos niiden kehittyessä ensin munista toukiksi ja kuoriutuessa kotelovaiheen jälkeen perhosiksi.

- metamorfoosi - muutoksen ja kasvun symboli

Lähteet, kirjat sekä kirjalliset että kuvalliset innoittajat ja konkreettiset vierailukohteet:
50 kasvia, jotka muuttivat maailmaa, Bill Laws. Moreeni 2012
Kuvataiteen maailma, Esi-Kolumbiaaninen taide. Scala 2010
Orinoco, Amazonian intiaanikulttuureita Venezuelasta. Vapriikki 2004
Kolumbuksen salamatkustaja & muita kirjoituksia, J.K. Ihalainen. Sanasato 2013
Historian jännät naiset, Maria Pettersson. Atena 2020
Naiset joita ajattelen öisin, Mia Kankimäki. Otava 2018
Marianne North, taidemaalari, YLE-Areena dokumentti
sekä lukuisat muut viime vuosien YLE-Areenan dokkarit , jotka aihettani ovat mitenkään sivunneet
Helsinki:
Yliopiston Kasvitieteellinen puutarha, Kaisaniemi
Kansallismuseon näyttely: Maailma jota ei ollut
Tukholma:
Bergianska trädgård, Stockholm Universitet
Etnografiska museet
Fjärilshuset - Haga-Ocean
Skansen - Akvarie